Kaunon Jestas Sentään

KTK-III
VIRTUAALIHEVONEN

Nimi Kaunon Jestas Sentään "Jesse"
Jälkeläiset
syntynyt, nimi, isä/emä
Saavutukset
Saavutus

KTK-III

17 + 17 + 17 + 17 = 68p.

Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, ori
Syntymäaika, ikä 14.04.2018, 12v
Väri, säkä trtkm, 150cm
Rekisteritunnus VH18-018-0825
Koulutustaso/painotus Vaativa B / koulupainotus
Kasvattaja Kaunovaara
Omistaja ​reibili, VRL-10965
Varaa astutus  

Luonne

Olin jo hieman ehtinyt turhautumaan, kun orilleni Pirunkorven Jestakselle ei oikein tuntunut löytyvän sopivaa tammaa vaikka kuinka etsin. Sitten päätin turvautua suomenhevosihmisten avuliaisuuteen ja kyselin, josko jollakin nyt olisi tammaa minulle lainata, että saisin Jestaksesta kauan kaivatun varsan itselleni. Kauaa ei tarvinnut odotellakaan, kun Kaunovaaran omistaja rukkanen tarjosi rautiaankimoa tammaansa Koistilan Virnaa, joka oli vieläpä kantakirjattu kakkospalkinnolla! Kun Jesse syntyi ja rukkanen soitti että varsaa voisi tulla katsomaan, jätin hommat omassa tallissa sikseen ja kiirehdin Kaunovaaraan. Siellä minua vastassa oli rautiaankimo orivarsa. Se pirulainen ensitöikseen potkaisi minua sääreen, kun yritin mennä rapsuttamaan, rukkasen suusta pääsi spontaanisti "Jestas sentään, kun sillä on nyt jo luonnetta." Ja siinähän se oli, varsan nimi nimittäin, Kaunon Jestas Sentään, eli ihan vain Jesse.

Ei varmasti löydy kovinkaan montaa ihmistä jotka aivan vilpittömästi orista tykkäisivät. Itse en ole vielä tähänkään päivään mennessä osannut päättää pidänkö siitä vai en, sillä se osaa toisinaan olla äärimmäisen raivostuttava otus. Joskus kahdelta puolen tarhaan talutettava peto ja toisinaan sen saisi raahata otsatukasta tammojen nenän eteen eikä se inahdakkaan. Kaikkien turvallisuuden ja asioiden helpottamisen vuoksi Jesse talutetaan aina ketjunaru suussa, ja mieluusti kahdelta puolen. Ori hoidetaan käytävällä, ei koskaan karsinassa. Karsina on sen oma paikka josta se ajaa kaikki pois hampaat irvessä, eikä se edes useinkaan uhkaile vaan uskaltaa käyttää purukalustoaan tarpeen tullen. Käytävälle otettaessa ulko-ovet on hyvä pitää kiinni, jos ori ei naruihin pysähdykkään vaan päättäisikin taluttaa ihmisen suorinta tietä ulos ja tarhaan. Kengitykseen kevyt rauhoitus ei ole pahitteeksi, Jesse osaa olla aikamoinen häslä ja nyhtää jalkojaan minkä ehtii, joten kaikkien hermojen säästämikseksi rauhoitus on paras keino hoitaa homma nopeasti ja kivuttomasti.

En usko että olisin jaksanut Jesseä katsella kovinkaan kauan, ellei se olisi aivan yhtä ihana ratsastaa kuin isänsä ja emänsäkin kuulema on. Se peri isältään juuri ne ominaisuudet joita toivoinkin tätä varsaa tehtäessä. Se on kaikista oikutteluistaan huolimatta ratsuna äärimmäisen palvelualtis ja nöyrä, sillä on miellyttävät pehmeät askeleet eikä se ole lainkaan hassumpi näky kouluradoilla, vaikka rakenteena puolesta voisi vähän muuta odottaa.
Ori toimii loistavasti painoavuilla eikä ratsastajan tarvitse kiroilla ja tehdä töitä hiki hatussa saadakseen orin liikkumaan oikein. Kuitenkin, koska ori osaa olla vähän tuulella käyvä, on sille annettava jatkuvasti ajateltavaa ja tekemistä, muutoin se saattaa todeta, että tämän kerran treenit oli tässä ja kuskaa ratsastajansa maneesin ovelle tai kentän portille ja odottaa pääsevänsä pois.
© reibili

Sukutaulu

i. Pirunkorven Jestas
KTK-II
157cm, rautias
ii. Kanervarannan Jeera
SV-II
160cm, rautias
iii. Jaarami

160cm, tummanrautias
iie. Hailakka
SV-II
160cm, punarautias
ie. Valssin-Taika
KTK-II, KRJ-I
157cm, rautias
iei. Pismanteri
KRJ-I
155cm, tummanrautias
iee. Valssin-Tahti

156cm, rautias
e. Koistilan Virna
KTK-II
153cm, rautiaankimo
ei. Varismäen Revontiera
KTK-II, VVJ-I, SLA-I, SV-III
150cm, tummanrautiaankimo
eii. Ch Revontulia
KTK-II, VVJ-I
150cm, punarautias
eie. Talventuike
KTK-II
161cm, tummanrautiaankimo
ee. Fiktion Virri
KTK-III, KRJ-II, VVJ-II
156cm, voikko
eei. Ch Vimma Vei
KTK-II, KRJ-II
159cm, voikko
eee. Sirityksen Surku
VVJ-II
152cm, ruunikko

Kisakalenteri, KRJ

27.06.2018 Overload Vaativa B 1/30
30.06.2018 Overload Vaativa B 2/30
26.06.2018 KK Force Vaativa B 1/79
02.07.2018 KK Force Vaativa B 7/79
03.07.2018 KK Force Vaativa B 8/79
10.07.2018 KK Force Vaativa B 5/79
11.07.2018 KK Force Vaativa B 2/79
13.07.2018 KK Force Vaativa B 2/79
14.07.2018 KK Force Vaativa B 4/79
09.07.2018 Liljalehdon tila Vaativa B 3/40
01.08.2018 Hiivuri Vaativa B 3/30

Valmennukset / Päiväkirja

Päiväkirjamerkintä 26.07.2018

kirjoittanut omistaja

Tänään oli lähellä vihdoin se päivä, kun Jessestä meinasi tulla ruuna! Minulla ja tallityöntekijällä paloi siihen totaalisesti pinna tänään tarhaan viedessä, kun se ensin puri minua olkapäähän karsinasta pyydystäessä ja sitten lähti rynnimään käytävällä eteenpäin eikä kuunnellut yhtään mitään niistä kymmenestä kirosanasta joita mennessämme sille huusin. Siinä kohtaa kun se kääntyi Sheikin karsinan oven eteen näyttääkseen ilmeisesti tälle toiselle orille kuka täällä käskee, karjaisin niin lujaa että varmasti Jessenkin korvissa soi, ainakin kurkkuuni koski kovin tämän jälkeen, ja sain edes hetkeksi sen huomion itseeni. Tallityöntekijä jo juoksikin toisen ketjunarun kanssa apuun ja viritteli sen nopeasti hevosen turvan ympärille, oma ketjuni kun oli jo Jessen suussa. Nappasin käytävällä lojuvan raipan toiseen käteeni vaikken edes tiennyt kenen se oli, jotta saatoin edes vähän turvallisemmalla mielellä liikuskella orin kanssa etenkin nyt, kun pihalla oli kisojen vuoksi paljon vieraitakin hevosia.
Kerran ori yritti lähteä käsistä nähtyään kentällä verryttelevät tammat, mutta napakka raipan heilautus aivan sen nenän edessä palautti orin taas hetkeksi maanpinnalle. Tallityöntekijä oli vasta aloittanut meillä ja hän sanoi, ettei mieluusti enää koskisi Jesseen.. Sanoin hänelle, että et ole ensimmäinen, sillä moni muukaan orista ei pidä. Minä kyllä, jossain syvällä sisimmässäni. Oikeasti välillä vihasin todella paljon niitä päiviä kun tiesin, että Jessen hoitaminen oli minun vastuullani, vaikka apua oli saatavilla. Silti, en voinut jotenkin olla pitämättä siitä. Tylsäähän ei ainakaan ole, kun ei koskaan tiedä kuinka tuuliviiriori käyttäytyy vai käyttäytyykö se mitenkään. En tiedä miksi orista on tullut tälläinen, sen isä Jestas on hirmuisen kiltti samoin kun emänsä Virna. Se oli varasta asti ollut hyvin vahvatahtoinen ja tainnut vain pahentua iän myötä. Ratsain se on kuitenkin oikein mainio hevonen ja se toden teolla keskittyy työntekoon, eikä pöljäilyyn. Uhkailen aina ruunaavani sen, jotta elämä olisi helpompaa, mutta näin orissa sellaista potentiaalia siitosmarkkinoilla, ainakin vielä, etten ollut toistaiseksi toteuttanut uhkaustani. Toivottavasti ei tarvitsekaan. Toisaalta, kuka tämmöistä tuuliviiriä tahtoisi edes käyttää ja ottaa sen riskin, että varsan myötä omissa käsissä olisi mahdollisesti tikittävä aikapommi?
Saatiin ori vihdoin tarhaan, jossa meinasi tulla hieman kiire purkaa ketjuviritykset sen päästä. Sain nipin napin ajoissa ketjun pois suusta ja riimusta, kun se ampaisi niin sanottua pierupukkilaukkaa tarhan toiseen päähän ja oli osua minua takasillaan vatsaan siinä rytäkässä. Rutistin silmät kiinni, huokaisin syvään ja lähdin sitten hakemaan orin ruokia, joita emme tietenkään olleet saaneet samalla tuotua ulos, kun ori käyttäytyi miten käyttäytyi. Kävin hakemassa heinäsäkin ja kaura ämpärin ja takaisin tullessa katselin, kuinka polleata poikaa siellä tarhassa oltiinkaan, kun vieraita tammoja käveli tarhan ohitse. Onneksi ori tarhasi tukevassa lankkutarhassa, en tahdo ajatella sitä mitä kävisi, jos se pääisi karkaamaan.