Ristikallion Sulttaani

SV-II
VIRTUAALIHEVONEN

Nimi Ristikallion Sulttaani
Jälkeläiset
syntynyt, nimi, isä/emä
Saavutukset
SV-II

5,8+7+10+7=29,8p.

Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, ori
Syntymäaika, ikä 14.08.2018, 2v
Väri, säkä vkk, 156cm
Rekisteritunnus VH18-018-1736
Koulutustaso/painotus HeA, 110cm, Helppo, Noviisi
Kasvattaja Ristikallion Suomenhevoset
Omistaja ​reibili, VRL-10965
Varaa astutus  

VSN näyttelyt (0p)
paikka - RCH (0p)

Luonne

Sulttaani on luonteeltaan varsin mutkaton tapaus, mutta kyllä silläkin on pilkettä silmäkulmassa. Hoitotoimenpiteiden aikana se tykkää hamuilla suuhunsa kaikkea mihin vain yltää ja yleensä sille annetaankin harja tai jokin muu suuhun sopiva esine järsittäväksi. Taluttaessa huutelee kovastikin toisille hevosille mutta pysyy käsissä, ei ryntää eikä tarjoile etustaan. Sulttaani näyttää usein hieman hapanta naamaa satuloidessa, sillä se ei lainkaan pidä satulavyön kiristämisestä. Sama ilmiö on havaittavissa myös vatsaa harjatessa, se on orin heikko paikka eikä se oikein kestä sinne koskettelua. Kengittäessä malttaa usein seistä hyvin paikoillaan, mutta tylsistyessään alkaa nakella päätään, ellei sille tyrkytä esimerkiksi harjaa suuhun mupellettavaksi. Matkustuksesta ori ei oikein pidä edes vaikka kaveri olisi mukana.

Ratsain kevyt kädelle alusta asti. Sen askellus on ajoittain hieman pompottavaa etenkin ravissa, mutta kun se rentoutuu, on sen selässä mukavampi istua. Sulttaanilla on kolme hienoa askellajia ja se onkin näyttävä näky kouluradoilla. Sulttaania voisi luonnehtia sellaiseksi automaattihevoseksi. Se ei opeta ratsastajalleen oikein mitään, kun sille peräänannossa ohjan ja pohkeen välissä liikkuminen tulee niin luonnostaan. Esteillä se hieman kuumuu mutta pysyy hyvin käsissä. Maastossa vaihteita löytyy laidasta laitaan ja Sulttaanin kanssa voi huoletta lähteä rauhalliselle maastoreissulle, vauhdista pitäville ori sopii myös.
© reibili

Sukutaulu

i. Sadetakkisheikki
KTK-III
vkk, 150cm
ii. Rahakas
vkk, 150cm
iii. Ökyraha
vkk, 151cm
iie. Mansikkamaan Poutapilviä
rt, 142cm
ie. Mansikkamaan Satasataropisee
rn, 149cm
iei. Mansikkamaan Sääntietäjä
vkk, 152cm
iee. Hertan Kesäpisara
prt, 140cm
e. Suolapähkinänpusuinen

rt, 153cm
ei. Peltun Kiellettään Suukhot
vkk, 146cm
eii. Peltun Kiellettään Rakhaus
vkk, 143cm
eie. Leimuavan Lyyra
vrt, 149cm
ee. Tertunkellon Leipäjuusto
vrt, 151cm
eei. Kuovintorpan Reikäleipä
lkk, 154cm
eee. Tertunkellon Lumikko
rt, 147cm

Isänisä Rahakas ei ollut itse kummoinenkaan kilpahevonen. Se osasi Helppo B asiat kouluratsuna ja hyppäsi esteitä 90cm ratana. Suurin syy sen suosioon siitosorina oli sen väri, joka sen vaikutusaikaan oli vielä harvinaisempi voikko. Ori ei ollut rakenteeltaankaan kaksinen, mutta hyvärakenteisten tammojen kanssa se on jättänyt varsoihinsa sekä väriään, mutta myös kilttiä ja yhteistyökykyistä luonnettaan.

Isänisänisä Ökyraha ei myöskään koskaan kilpaillut itse missään lajissa, vaan toimitti lähinnä lemmikin virkaa astuen muutaman tamman elämänsä ehtoopuolella, kun ihmiset alkoivat haluta käyttää vähän erikoisemman väristä suomenhevosta. Ökyraha oli luonteeltaan kiltti, joskin hieman karjas. Se jätti fiksuja jälkeläisiä, joista osa ei koskaan kilpaillut itse, mutta ovat sittemmin vaikuttaneet jonkin verran siitoksessa. Ökyraha oli itse kuitenkin koulutettu Helppo A tasolle ja valjakkoa se meni noviisi tasolla.

Isänisänemä Mansikkamaan Poutapilviä loukkasi jalkansa varsana ja samalla se päätti kasvattajan haaveilut hyvästä kilpatammasta. Poutapilvi on ravisukuinen ja se tulee omana aikanaan hyvin menestyneistä vanhemmista, joista isä kilpaili myös ratsupuolella menestyksekkkäästi. Poutapilvi oli luonteeltaan hieman hätäinen, mutta kiltti käsitellä.

Isänemä Mansikkamaan Satasataropisee oli suomenhevonen parhaimmillaan. Se kilpaili raveissa ja raviradat jättäessään sen ennätykseksi jäi 25,3aly ja rahaa se oli tienannut 47 264 euroa. Se kilpaili pari kertaa myös työhevosten suomenmestaruuskisoissa sijoittuen ensimmäisellä kerralla hopealla ja toisella pronssille. Samaan aikaan se toimi omistajaperheen pojan kilparatsuna kenttäratsuna ja he kilpailivat yhdessä helpossa luokassa. Esteitä tamma hyppäsi 90cm ratana ja kouluratsuna se osasi Helppo A asioita, joskin kilpaili Helppo B luokissa. Tamma oli luonteeltaan hyvin fiksu ja nöyrä, ja tätä ominaisuutta sen jälkeläisissäkin on kiitelty paljon.

Isänemänisä Mansikkamaan Sääntietäjä oli menestynyt ravihevonen omana aikanaan ja se osasi myös työajon salat. Jonkin verran sitä nähtiin raviuransa aikana myös esteradoilla, jossa se kilpaili seuratasolla 100cm luokissa sijoittuen hyvin. Ori oli suosittu siitosori ja se jätti itseään jälkeläisiinsä paljon. Isänsä tavoin jälkeläiset olivat rakenteeltaan korrekteja, luonteeltaan hyvin kiltteja ja yhteistyökykyisiä.

Isänemänemä Hertan Kesäpisara oli luonteeltaan hieman tulisieluinen, mutta kun sen sielunelämää ymmärsi ja sai tamman luottamuksen puolelleen, oli se omia ihmisiään kohtaan oikein herttainen ja helpohko käsitellä. Se kävi kisapaikoilla yleensä sen verran kuumana, ettei sitä paljon kisoihin viety, vaan se toimi omistajaperheensä harrasteratsuna. Se astuettiin loukkaantumisen seurauksena ja kun kävi selväksi, että loukkaantuminen esti kovemman käytön kokonaan, jätettiin tamma kokonaan siitoseen. Se saikin useita hienoja varsoja jotka ovat menestyneet raviradoilla kuin myös ratsuinakin.

Emänisä Peltun Kiellettään Suukhot oli näppärä monitoimihevonen, jonka kanssa saattoi harrastella raveja ja ratsastusta, sekä työajoa. Kovin kummoisesti se ei menestynyt millään saralla, mutta oli nöyrä luonteeltaan ja teki töitä väsymättömästi. Se kuoli vanhuuteen 29 vuotiaana ja ehti jättää ennen sitä vain 16 jälkeläistä. Ori ei ollut kovin suosittu siitosori ja sillä saralla se jäi valitettavan vähälle käytölle.

Emänisänisä Peltun Kiellettään Rakhaus on Peltun tallin kasvatteja. Rakhaus ei myöskään ollut koskaan kovin suosittu siitosori vaikka sitä julkisesti astutusmarkkinoille oltiin tarjotukin. Niinpä sen jälkeläiset ovat suurimmaksi osaksi Peltun tallin omien tammojen kanssa saatuja, näppäriä yleishevosia lajiin kuin lajiin. Rahkaus oli luonteeltaan nöyrä ja kiltti, mutta ei antanut itseään kohdella miten sattuu, vaan se tarvitsi käsittelijän, joka oli reilu ja johdonmukainen aina.

Emänisänemä Leimuavan Lyyra oli luonteeltaan hankala. Se oli salaa vihainen, eli saattoi tulla tarhasta hakiessa portille asti korvat hörössä vastaan, mutta iskeä sitten hampaansa varomattoman ihmisen käsivarteen. Sitä tutkitiin läpikotaisin useita kertoja koska epäiltiin että käytöksen aiheuttaa kipu, mutta lopulta tultiin siihen tulokseen, että se vain oli luonteeltaan sellainen. Tamma kilpaili Vaativa B tasolla kouluratsuna ja jonkin verran myös esteillä. Esteitä se hyppäsi 110cm radoilla. Tamma lopetettiin kolmannen varsan synnytyksen jälkeen tulleiden komplikaatioiden vuoksi.

Emänemä Tertunkellon Leipäjuusto oli vahinkovarsa. Se ei oikein tahtonut syntymänsä jälkeen löytää paikkaansa mistään, koska se ei ollut erisyisen hyvä ravuri, mitä siitä ensin yritettiin. Ravikilpailuoikeus sillä oli kotisiitospykälän täytyttyä. Se myytiin ratsastuskoululle, josta aikaisemmin niin kiltista tammasta tuli hieman vihainen ihmistä kohtaan, eikä se soveltunut tuntikäyttöön. Sitten sen lopulta monen kodin kiertämisen jälkeen osti eräs suomenhevoskasvattaja. Tamma osoittautui hyväksi emäksi, joskin oli ratsastuskoulussa syntyneen vihaisuuden takia hankala käsitellä silloin kun sillä oli varsa alla. Se kuitenkin hoiti varsansa hienosti ja varsoista tuli tahoillaan hyviä harraste ja kilpahevosia.

Emänemänisä Kuovintorpan Reikäleipä oli karjas ori, joka tuli kisapaikoilla tunnetuksi vilkkaasta luonteestaan ja kovaäänisyydestään. Se teki hyvän uran ravurina ja siinä sivussa se kilpaili omistajaperheen tyttären kanssa ratsupuolella kouluratsastuksen ja esteratsastuksen parissa. Satunnaisesti se kävi näyttäytymässä myös valjakkokisoissa sijoittuen. Ori oli kantakirjattu I palkinnolla ja se jätti jälekläisiä jotka olivat hyviä rakenteeltaan, luonteeltaan kilttejä vaikkakin vähän vilkkaita ja oikein hyviä kilpahevosia niin raviradoille kuin ratsupuolellekin.

Emänemänemä Tertunkellon Lumikko on Tertunkellon tallin kasvatteja, joka on tunnettu hyvien suoritushevosten kasvattaja. Kuten muutkin Tertunkellon kasvatit, myös Lumikko kilpaili menestyksekkäästi raveissa ja ratsastuskisoissa. Sen ensimmäinen varsa oli vahinko, ja sen vahingon jälkeen se siirtyikin siitostammaksi. Se jätti useita varsoja, joista tammajälkeläiset ovat olleet toisten suomenhevoskasvattajien keskuudessa haluttuja siitostammoja.
© reibili (sukuselvityksen saa kopioida tamman jälkeläisille copyja vastaan)

Kisakalenteri, KERJ

00.00.2010 paikka luokka sijoitus

Kisakalenteri, ERJ

00.00.2010 paikka luokka sijoitus

Kisakalenteri, KRJ

00.00.2010 paikka luokka sijoitus

Valmennukset / Päiväkirja

Päiväkirjamerkintä 00.00.2018

kirjoittanut omistaja