Estevalmennus 18.08.2018

VIP: 15.08.2018

Tervetuloa Ristikallion toista kertaa järjestettävään esteratsastusvalmennukseen! Tapahtumaan ovat tervetulleita suomenhevosratsukot tasosta riippumatta. Meillä jokaista ratsukkoa valmennetaan yksilöllisesti ratsastajan haluamalla tasolla (=jokainen ratsukko saa henkilökohtaisen kommentin valmennuksesta). Mukaan mahtuu kolme ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Valmennuksiin ovat etuoikeutettuja osallistumaan Ristikallion kasvatit mutta jos kasvatin omistaja on osallistunut jollain hevosella jo edelliskuun valmennukseen, ei osallistumisoikeutta tällöin ole.

Jos olet jo osallistunut samana päivänä järjestettävään kouluvalmennukseen, et voi enää osallistua estevalmennukseen. Näin pyrimme siihen, että mahdollisimman moni pääsisi hyötymään valmennuksista.

- Osallistumiset sähköpostiin virtuaalireibili@gmail.com, otsikolla este2

- Ilmoittautumiset muodossa:
<*a href="hevosen osoite">Hevosen nimi<*/a*> - ratsastaja (Poista tähdet!)
- Pieni kuvaus hevosen luonteesta, ellei sillä ole luonnetta sivuillaan
- Millä tasolla hevosta valmennetaan? (esteiden max. korkeus, esim. 90cm)

Osallistujat / Kommentit

Tiikerililja - meea
Meea ja tammansa Lilli olivat jo hyvän aikaa tehneet alkuverryttelyjä, kun meealle iski yhtäkkinen tarve alkaa lyhentää jalustinhihnojaan. Juoksin Lillin luo ottaakseni tamman kiinni, se näytti hieman hermostuneelta kun kesken työn teon yhtäkkiä pitäisikin malttaa seistä paikallaan. Kun jalustinhihnat oli saatu sopivan mittaisiksi, kehotin ratsukkoa jatkamaan alkuverryttelyjen parissa. "Nosta ravi pitkän sivun alussa ja tee keskellä kenttää voltti ja katso että hevonen taipuu kunnolla" ohjeistin meeaa. Ratsukko teki työtä käskettyä ja koska ratsukko oli ehtinyt verrytellä jo hyvän tovin itsenäisesti minun pystyttäessä kentälle muutaman pystyesteen, joiden eteen olin laittanut maapuomeja, saatoimme aloittaa varsinaisen työskentelyn. Esteiden korkeus tässä valmennuksessa on 80-100cm.
Tarkoituksena oli treenata tänään sitä, että hevonen olisi suora esteelle tultaessa että sen jälkeen, joten kaksi pystyestettä oli pystytetty kentän pitkälle sivulle josta toisen jälkeen tulisi loiva kaarros kolmannelle pystylle. Annoin ratsukolle luvan alkaa suorittaa ja ensimmäisellä kerralla kiinnitin suorituksessa vain huomiota ratsukon työskentelyyn, en niinkään siihen oliko tehtävä onnistunut. "Lilli hyppää hyvällä tekniikalla, mutta yritä saada siihen vähän liikettä vielä, nyt se lähestyy estettä vähän turhan hitaassa tempossa. Ota ohjat kunnolla käteen ja yritä uudelleen". Ratsukko teki työtä käskettyä ja meea sai kuin saikin tammaan yhden pykälän lisää vauhtia ja nyt ratsukko näytti paljon paremmalta. "No niin, tällä kolmannella kerralla katso, että menet hevosen kanssa keskeltä puomeja ja käännä hevonen ajoissa kolmannelle esteelle niin, että se on suora ennen kuin olette puomien välissä." Ratsukon työskentelyssä ei ollut juurikaan moitittavaa, mitä nyt jouduin ajoittain muistuttelemaan meeaa että ratsastaa tammaa reippaasti eteen jotta vauhti pysyisi hyvänä. Aikamme alkoi olla lopussa. Kehaisin ratsukkoa hyvin menneestä valmennuksesta ja kehotin ratsukkoa siirtymään joko maneesiin tai maastoreiteille tekemään loppuverryttelyt itsenäisesti.

Ruiskukkakaunokki - Milja Navajamäki
"Ota tästä raippa käteen ja käytä sitä tarpeen vaatiessa, ei tästä tule nyt mitään, kun hevonen on noin mahdottoman laiska ja sinä hikoilet selässä jo nyt yrittäessäsi saada tammaan liikettä" sanoin, ja kävin hakemassa kentän reunalle unohtuneen raipan, jonka vein Miljalle. "Nyt nosta uudelleen ravi pitkän sivun alussa. Tee siirtymisiä ravista käyntiin ja takaisin raviin kummallakin pitkällä sivulla". Pikkuhiljaa tammasta alkoi löytyä ripaus reippautta eikä se enää ollut niin etupainoinenkaan, vaan kantoi jo itseään sekä ratsastajaansa hyvin ja reagoi hyvin pohjeapuihin.
Alkuverryttelyn jälkeen päästiinkin sitten tosissaan tekemään töitä. Olin tähän valmennukseen suunnitellut helpohkoja tehtäviä, tänään ei varsinaisesti hypättäisi kuin aivan lopuksi, vaan keskityttäisiin ratsukon työskentelyyn noin muuten ravin ja laukan säätelyn tiimoilla. Olin tätä harjoitusta varten laittanut kentän toiseen päätyyn kahdenkymmenen metrin kokoisen ympyrän puomeista. "Nosta ravi ja tule ympyrälle. Katso että menette hevosen kanssa keskeltä puomeja ja istu itse harjoitusravissa. Aluksi Ruisku joutui korjaamaan askeliaan ennen puomia ja meinasi hypätäkin yhden yli. Toisin kuin alkuverryttelyssä, ongelma oli nyt turhan reipas vauhti. "Istu alas satulaan ja yritä saada hevonen kulkemaan rennommin. Katse eteen ja istu syvemmälle satulaan" ohjeistin ympyrän keskellä ja pikkuhiljaa ratsukko alkoi saada kiinni jutun juonesta. Nyt puomit ylittyivät hienosti hyvässä tempossa eikä Ruisku joutunut korjailemaan askeliaan ennen puomeja vaan pääsi sujuvasti niiden yli. Seuraavaksi vuorossa oli sama tehtävä laukassa. Ensimmäiset pari kierrosta vasempaan suuntaan olivat hieman hakemista, mutta oikeaan kierrokseen tehdessä työskentely oli paljon paremman näköistä. "Hyvin menee, ota vielä yhden kerran ja tule sitten kentän toiseen päätyyn. Hypätään hyvin menneen tehtävän kunniaksi pieni jumppasarja tähän loppuun, viimeinen este on 90cm korkuinen pystyeste. Pääsette tekin edes vähän hyppäämään." Ratsukko teki työtä käskettyä ja saatuaan ohjeistuksen "katso että kolmannen ja neljännen esteen väliin tulee neljä laukka-askelta" päästin ratsukon vauhtiin. Edellisestä harjoituksesta oli varmasti ollut vähän hyötyä, koska jumppasarjalla ongelmia ei ollut ja Milja sai hyvin säädeltyä hevosen vauhtia esteiden välillä, ensimmäisten kahden esteen väliin ei toki jäänyt tilaa laukka-askelille kun esteiden väli oli niin lyhyt. "Noniin, tehän pelaatte oikein hyvin yhteen, eikun vain tsemppiä tulevaan" sanoin ja ohjasin ratsukon tekemään loppuverryttelyt itsenäsesti maastoon tai maneesiin.

Syrjän Marrasmagia - Laura
"Siis millä ihmeen muulilla sä olet tänään tänne tullut" naureskelin Lauralle katsellessani ilmeisen laiskan ja hieman pullukan oloista oria. "Kyllä tää oikeasti osaa, vaikkei nyt siltä ehkä näytäkään!" Laura puuskahti takaisin. Olin alkuverryttelyjen ajaksi antanut ratukolle tehtäväksi tehdä paljon siirtymisiä, kaikissa askellajeissa. Tästä alkoi muodostua jo tavaramerkkini, mutta minusta se oli erinomainen tapa saada hevonen hereille ja avuille, sekä keveäksi etupäästään. Pian Marpu kulkikin kauniissa muodossa käyttäen hyvin koko kroppaansa. Laura istui hyvin eikä istunnasta löytynyt korjattavaa tässä kohtaa. Alkuverryttelyjen aikana pystytin kentälle S-linjalle kolme 100cm korkuista pystyestettä. Asetin esteet aika loivaan kaareen, mutta kuitenkin niin että harjoituksesta oli jotain hyötyä. Tarkoitus oli treenata sitä että hevonen on hyvin suora esteen jälkeen ja että se taipuu hyvin käännöksissä.
Annoin ratsukolle luvan antaa suorittaa tehtävää ohjeistettuani Lauraa ensin tehtävän suhteen. "Katso että se on suora esteelle tultaessa ja suoristuu heti esteen jälkeen". Tosiaankin, jouduin syömään sanani "muulista" kun katselin ratsukon työskentelyä nyt. Marpu tuntui puhkuvan intoa niin paljon, että esimmäisestä suorituksesta ei voinut antaa muuta kuin risuja. "Sun täytyy katsoa, että hevonen liikkuu rennosti eikä kaahaa vain päättömästi kohti estettä. Kokeile uudelleen." Tällä toisella yrittämällä suorittaminen oli paljon rennompaa, ja Laura sai hevosen lähestymään estettä rennosti ja hyvin suorassa ja se taipui kaarroksissa hyvin eikä vain puskenut lapa edellä menemään. "Oikein hyvä, otetaan tämä sama tehtävä vielä toisestakin suunnasta!" Tässäkään ei ongelmia ilmennyt, joten päätin vaikeuttaa tehtävää hieman tekemästä kaarroksista hieman tiukempia. Kun tämäkin harjoitus oli tehty onnistuneesti molemmista suunnista, en voinut olla kehumatta Lauralle Marpua. "Täytyy kyllä sanoa, että en ikimaailmassa olisi uskonut sen pystyvän suoriutumaan tehtävästä kunnialla sen perusteella millainen se oli alkuverryttelyjen aikana. Hyvä te!. Ottakaa tähän loppuun vielä yksi kerta tätä samaa tehtävää, mutta tehdään se nyt ravissa. Lasken esteiden korkeutta". Ratsukko teki työtä käskettyä, vaikka Marpu näytti kyllä hieman siltä että sitä ärsytti tämmöinen hidastely, kovempaakin pääsisi. "Hienosti meni, menkää tekin vapaa valintaisesti tekemään loppuverryttelyt maastoon tai maneesiin" sanoin ja aloin kasata esteitä pois päivän viimeisen valmennuksen jälkeen.